Kansainvälinen toiminta

Yhteyksien ylläpitäminen ulkovaltojen, Euroopan unionin toimielimien ja keskeisten kansainvälisten toimijoiden kanssa (UM). Yhteyksien ylläpidolla turvataan Suomen kantojen ja näkemysten välittäminen ulkovalloille ja muille kansainvälisille toimijoille joko edustajiemme osallistumisella tai tietoteknisten järjestelmien avulla. Tähän liittyvät Suomessa olevien ulkovaltojen edustustojen toiminnan turvaaminen sekä Suomen kyky lähettää tai vastaanottaa tuki- ja avustuspyyntöjä kuten myös kyky toimia niiden edellyttämällä tavalla.

Valtiosopimuksen ja muun kansainvälisen velvoitteen käsittelee se ministeriö, jonka toimialaan sopimus tai velvoite kuuluu. Ulkoasiainministeriö avustaa muita hallinnonaloja kansainvälisten asioiden yhteensovittamisessa. Valtioneuvoston kanslia kuitenkin yhteensovittaa EU:ssa käsiteltävät valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet.

Tehtävän täyttämiseksi ylläpidetään oikein mitoitettua ja sijainniltaan tarkoituksenmukaista edustustoverkkoa, johon, samoin kuin EU:n toimielimiin ja keskeisiin kansainvälisiin järjestöihin, on suojatut ja luotettavasti toimivat tietoliikenneyhteydet. Suomessa olevien ulkomaiden edustustojen toimintaedellytykset turvataan. Huolehditaan, että Suomella on kaikissa turvallisuustilanteissa valmius käyttää hyväksi EU:n muodostaman solidaarisuusyhteisön tarjoamia mahdollisuuksia ja myös vastata tästä aiheutuvista velvoitteista. Hallinnonalan tilannekuvan vaatiman tiedonhankinnan ja -välityksen edellyttämiä verkostoja ja järjestelmiä pidetään yllä olosuhteiden ja vaatimusten tasolla. Päätöksenteon ja viestinnän tueksi valmistaudutaan muodostamaan erityistilanteista reaaliaikainen tilannekuva osana valtioneuvoston kanslian tilannekuvatoimintaa.

Edustustoverkkoa kehitetään myös EU-alueen ulkopuolella ottaen huomioon kasvavien matkailijavirtojen mukanaan tuomien konsulaaristen palvelujen kysyntä sekä Suomen elinkeinoelämän tarpeet. Ulkoasiainhallinnon tietoliikenneyhteyksiä kehitetään lisäämällä ja parantamalla langattomia ratkaisuja ja ulkopuolisista toimijoista mahdollisimman vähän riippuvaista viestintälaitteistoa ja sen yhteensopivuutta valtionhallinnon tietojärjestelmien kanssa (muun muassa viranomaisten tietoturvallinen tieto- ja viestintäjärjestelmä).

Suomen kansalaisten suojelu ja avustaminen ulkomailla (UM). Ylläpidetään valmiuksia suojella ja avustaa Suomen kansalaisia maamme ulkopuolella tilanteissa, joissa heidän turvallisuutensa on joutumassa tai joutunut uhatuksi. Nämä valmiudet liittyvät erityisesti riittävään konsulaariseen palvelu- ja toimintakykyyn sekä toimivaan päivystys- ja hälytysjärjestelmään.

Riittävän palvelu- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi ulkoasiainministeriön konsulikomennuskunnat pidetään toimintavalmiudessa ja varmistetaan, että päivystys- ja hälytysjärjestelmä sekä vastaavat järjestelmät ulkomaanedustuksessa toimivat luotettavasti. Huolehditaan, että edustustoilla on ajantasaiset valmius- ja evakuointisuunnitelmat sekä hyvin toimivat yhteydet asemamaansa viranomaisiin, yhteistyömahdollisuudet pohjoismaiden ja EU-maiden edustustoihin sekä hyvät yhteydet suomalaisyhteisöihin ja paikallisiin matkanjärjestäjiin. Pääkaupunkitasolla pidetään yllä hyvät tietoyhteydet erityisesti pohjoismaihin ja EU-maihin sekä unionin asianomaisiin toimielimiin. Lisäksi EU:n konsuliyhteistyön mukaisesti Suomen kansalaiset voivat tukeutua muiden jäsenmaiden konsulipalveluihin.

Viranomaisyhteyksien lisäksi pidetään yllä yhteyksiä Suomen Punaiseen Ristiin, lentoyhtiöihin ja matkanjärjestäjiin. Lisäksi varmistetaan internetiä ja matkaviestimiä hyödyntävin tietoteknisin ratkaisuin, että ministeriöllä on riittävä kapasiteetti vastaanottaa tietoja väestöltä ja informoida sitä muun muassa päivitetyillä matkustustiedotteilla, jotka perustuvat ajan tasalla olevaan tilannekuvaan.

Suomen ulkomaankaupan edellytysten turvaaminen (UM). Varmistetaan kauppapoliittisin keinoin väestön elinmahdollisuuksien sekä elinkeinoelämän toiminnan kannalta välttämätön tuonti ja vienti noudattaen Euroopan yhteisön kauppapolitiikkaa koskevaa lainsäädäntöä.

Ulkomaankaupan sääntely on osa Euroopan yhteisön harjoittamaa kauppapolitiikkaa jäsenmaiden käyttäessä toimivaltaa yhdessä. Yksittäiset jäsenvaltioiden kauppapoliittiset toimet ovat kiellettyjä, jollei niitä erikseen sallita yhteisön lainsäädännössä. Kuitenkin yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisen perusteella EU:n perussopimus antaa mahdollisuuden määrätä vientiä ja tuontia koskevia rajoituksia ihmisten, eläinten ja kasvien terveyden suojelemiseksi. Samoin perustein voidaan rajoittaa työntekijäin ja pääoman vapaata liikkumista. Viranomaisten on neuvoteltava unionin jäsenvaltioiden ja komission kanssa turvallisuustilanteen vaatiessa Suomelta sellaisia kansallisia toimia, jotka vaikuttavat sisämarkkinoiden toimintaan.

Sisämarkkinoiden mahdollisimman häiriötön toiminta osaltaan varmistaa strategisten tuotteiden saatavuuden. Jäsenvaltio voi toteuttaa toimenpiteitä, jotka se katsoo tarpeelliseksi keskeisten turvallisuusetujensa turvaamiseksi ja jotka liittyvät aseiden, ammusten ja sotatarvikkeiden tuotantoon ja kauppaan. Maailman kauppajärjestön (WTO) säädökset sallivat poikkeustoimia kansallisia turvallisuusetuja koskevissa tilanteissa.

Suomesta ulkomaille myytävien strategisten tuotteiden vientiä on voitava valvoa ja tarvittaessa säännellä tilanteessa, jossa niihin kohdistuu kotimaassa ylikysyntää. Kotimaan kaupan sääntelyyn on myös kyettävä liittämään vastaavien tuotteiden viennin ja tuonnin sääntely. Suomen jäsenyys Euroopan raha- ja talousliitossa (EMU) edellyttää, että raha- ja valuuttapolitiikkaan liittyvien ongelmien ratkaisuun on pyrittävä ensisijaisesti rahaliiton yhteisten järjestelyiden kautta.

Suomessa ulkoasiainministeriön lisäksi ulkomaankaupan sääntelyyn osallistuvia viranomaisia omilla toimialoillaan ovat valtiovarainministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö, maa- ja metsätalousministeriö ja työministeriö.

Kansainvälinen sotilaallinen kriisinhallinta (PLM). Osallistutaan kansainvälisiin sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin pyrkien ennaltaehkäisemään ja rajoittamaan kriisejä ja estämään niiden vaikutusten ulottuminen Suomeen.

EU:n kriisinhallintakyvyn kehittämistä unionin yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (ETPP) tehokkuuden vahvistamiseksi tuetaan. Valmiuksia osallistua Naton johtamiin kriisinhallintaoperaatioihin vahvistetaan lisäämällä yhteistyötä sotilaallisen yhteensopivuuden, joukkosuunnittelun ja voimavarojen kehittämiseksi sekä osallistumalla aktiivisesti Naton harjoitustoimintaan. Yhteistoimintakyvyn kehittämiseksi suhteita Yhdysvaltain kanssa edistetään kahdenvälisesti, EU:ssa sekä Naton rauhankumppanina.

Puolustusvoimien kansainvälistä yhteistoimintakykyä kehitetään EU:n ja Naton vaatimusten, tarpeiden ja painopisteiden mukaisesti. Erityistä huomiota kiinnitetään verkostoavusteista sodankäyntiä koskevien valmiuksien, nopean toiminnan kykyjen sekä erityisosaamisalueiden kehittämiseen. Kriisinhallintaan tarkoitetut joukot harjoitetaan ja arvioidaan kansainvälisen sertifioinnin mahdollistavalla tavalla.

Puolustusvoimien kansainvälisen yhteistoiminnan kehittämisellä tähdätään kykyyn toimia eri johtamistasoilla sekä toimintatapojen ja teknisten järjestelmien tasoilla, kykyyn osallistua kaikkien puolustushaarojen joukoilla ja erityisosaamisalueilla kansainväliseen yhteistoimintaan ja operaatioihin kansainvälisten sitoumustemme mukaisesti sekä kykyyn vastaanottaa sotilaallista apua ja toteuttaa isäntämaatuki.

Siviilikriisinhallinta (SM). Toteutetaan Suomen antamat sitoumukset EU:lle ja kansainvälisille järjestöille tukemalla niiden kriisinhallintavalmiuksien kehittämistä ja lähettämällä asiantuntijoita kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin sekä vastataan toiminnan edellyttämistä kotimaan valmiuksista. Toimet sovitetaan yhteen tarvittavilta osiltaan sotilaallisen kriisinhallinnan kanssa.

Suomi tukee kriisinhallintavalmiuksien kehittämistä ja lähettää siviiliasiantuntijoita kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin sekä vastaa lain edellyttämistä kotimaan valmiuksista. Kansainväliseen siviilikriisinhallintatoimintaan osallistuvien asiantuntijoiden rekrytointijärjestelmällä ja koulutuksella varmistetaan, että asiantuntijoiden lähettäminen tapahtuu tehokkaasti ja nopeasti.

Siviilikriisinhallintakoulutus keskitetään Pelastusopistolle perustettavaan kriisinhallintakeskukseen. Rekrytoinnissa käytettävää sähköistä rekisteriä kehitetään edelleen muun muassa yhteensopivaksi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) rekisterin kanssa. Asiantuntijoiden työsuhteiden ehdot ylläpidetään sillä tasolla, että korkeatasoisten asiantuntijoiden rekrytointi voidaan varmistaa. Siviilikriisinhallinnan nopeusvaatimukseen vastataan organisoimalla ja kouluttamalla nopean toiminnan siviiliasiantuntijaryhmiä.

Kansainvälinen pelastustoiminta (SM). Ylläpidetään valmiutta kansainväliseen pelastustoimintaan, johon kuuluvat pelastushenkilöstö- ja materiaaliavun antaminen ja vastaanottaminen.

Kansainvälisen pelastustoiminnan järjestelmää kehitetään siten, että Suomi kykenee antamaan ja ottamaan vastaan apua suurissa onnettomuuksissa sekä osallistumaan EU:n pelastuspalvelumekanismin sekä muuhun pelastusalan kansainväliseen yhteistoimintaan. Tämän lisäksi kehitetään henkilöstön koulutusta, hankitaan tehtävissä vaadittava kalusto ja muu varustus sekä selvitetään pelastustoimen avustusmateriaalin saatavuus ja kuljetusmahdollisuudet.