Seuranta ja harjoitukset

Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen perustuu ministeriöille kuuluvien strategisten tehtävien hoitamiseen kaikissa turvallisuustilanteissa. Tähän liittyvät suunnitelmat ja järjestelyt on tarkistettava säännöllisesti ja aina kun yhteiskunnassa tai turvallisuusympäristössä tapahtuu olennaisia muutoksia.

Strategian toimeenpanon seuranta mahdollistaa oikea-aikaiset ja oikeansuuntaiset kehittämis- ja ylläpitotoimenpiteet. Kansallisen turvallisuuden ylläpitäminen edellyttää oikeaa tietoa hallinnonalojen valmiudesta ja toimintakyvystä. Seurannalla tuotetaan valtionjohdolle tietoa siitä, onko voimavarat kohdennettu oikein yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi.

Kukin ministeriö seuraa toimialalleen kuuluvien yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseen liittyvien tehtävien toteuttamista ja niiden kehittämistä. Ministeriöt sisällyttävät toiminnan ja talouden suunnittelu- ja toimeenpanoasiakirjoihin sekä vuosittaisiin toimintakertomuksiin strategisten tehtävien edellyttämän toimintakyvyn kehittämisen. Tähän liittyvässä seurannassa varmistutaan erityisesti siitä, että strategiassa määritetyt kehittämisen painopistealueet on otettu huomioon.

Strategian toimeenpanon yhteisestä seurannasta vastaa turvallisuus- ja puolustusasiain komitea yhteistoiminnassa valmiuspäällikkökokouksen kanssa. Seuranta mahdollistaa strategian päivitystyön ja kokonaismaanpuolustukseen liittyvien kehittämistoimenpiteiden yhteensovittamisen. Seurannan on oltava pitkäjänteistä ja perustuttava mahdollisimman pitkälle normaalissa toiminnassa tuotettaviin asiakirjoihin. Turvallisuus- ja puolustusasiain komitea raportoi seurannan tuloksista tarvittaessa valtioneuvostolle (ulko- ja turvallisuuspoliittiselle ministerivaliokunnalle).

Hallinnonalan varautumista sen vastuulle osoitettuihin erityistilanteisiin seurataan ministeriöiltä pyydettävillä esittelyillä. Seurannassa tarkistetaan myös hallinnonalojen kyky antaa virka-apua. Toimintakyvyn kehittämisen seuranta perustuu seuraaviin kokonaisuuksiin:

• ministeriöiden antamat selvitykset hallinnonalojen toiminta- ja taloussuunnitelmista, talousarvioehdotuksista sekä toimintakertomuksista
• ministeriöiden antamat selvitykset niille osoitettujen erityistilanteiden ottamisesta huomioon hallinnonalan varautumisessa
• tapahtuneiden erityistilanteiden hallinnasta saatujen kokemusten kerääminen ja analysointi sekä
• hallinnonalojen, valtioneuvoston ja valtakunnalliset valmiusharjoitukset.

Sekä kotimaassa että ulkomailla tapahtuneiden kriisien hallinnassa on seurannan näkökulmasta tärkeää, että tilanteen hallitsemiseksi käynnistetyt toimenpiteet kirjataan ja analysoidaan mahdollisimman kattavasti. Myös niin sanottujen ”läheltä piti” -tilanteiden analysointi on liitettävä osaksi tätä seurantaa. Tilanteista saadut opit ja niistä aiheutuneet toimenpiteet käsitellään yhteistoimintaelimissä.

Yhteiskuntamme valmiutta selviytyä sitä kohtaavista kriiseistä testataan valmiusharjoituksissa, jotka voidaan jakaa kolmeen ryhmään: hallinnonalan sisäiset, poikkihallinnolliset erityistilanneharjoitukset sekä laajat valtakunnalliset valmiusharjoitukset. Valtioneuvostotason harjoituksen järjestäminen kuuluu valtioneuvoston kanslian tehtäviin. Harjoituksissa seurannan painopisteinä ovat kriisijohtamisjärjestelmä sekä hallinnonalojen välisten yhteistoimintajärjestelyjen toimivuus.

Hallinnonalat pitävät henkilöstönsä kouluttamiseksi sekä suorituskykynsä testaamiseksi ja kehittämiseksi omia harjoituksiaan. Näiden painopisteenä on oltava tässä strategiassa määritetyt painopistealueet, erityistilanteet ja muut velvoitteet. Ministeriöiden harjoituskokemuksista laaditut raportit jaetaan tarvittavassa laajuudessa.

Valtionhallinnon kykyä erityistilanteiden hallintaan harjoitellaan valtioneuvoston erityistilanneharjoituksissa, joissa testataan periaatepäätöksessä linjattujen uhkakuviin liittyvien erityistilanteiden vaatimaa valmiutta sekä johtamisjärjestelyjen toimivuutta ja yhteistoimintajärjestelyä. Harjoitusten aiheet sidotaan kulloisiinkin turvallisuusympäristön muutosten aiheuttamiin haasteisiin. Harjoitukset voidaan järjestää joko tilanneskenaarioihin sidottuina tai siten, että useiden peräkkäisten seminaarien sarjassa käydään läpi harjoituksen aiheena olevan erityistilanteen hallinta.

Noin neljän vuoden välein järjestetään seuraavalle strategialle perusteita antava laaja valtakunnallinen valtionhallinnon valmiusharjoitus. Tällöin testataan kaikkien ministeriöiden lisäksi myös osa aluetason valmiussuunnitelmista sekä laajamittaisen tilanteen hallinnan edellyttämät yhteistoimintavalmiudet useammalla hallinnon tasolla.

Harjoituskokemukset antavat konkreettista tietoa yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisesta ja siihen liittyvästä yhteistoiminnasta sekä strategisten tehtävien edellyttämistä kehittämistarpeista. Kokemukset tuottavat myös palautetta strategian ja valmiussuunnitelmien tarkistamiseksi.

Periaatepäätös yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisesta nojaa voimassa oleviin säädöksiin, mukaan lukien säädökset ministeriöiden toimialasta, päätösvallasta ja tehtävistä. Siten mahdollinen tarve tarkistaa periaatepäätöstä siltä osin, kun se koskee johtosuhteita ja vastuunjakoja, tulee ottaa huomioon säädöspohjan mahdollisten muutosten yhteydessä. Mahdollisuus kokonaisvaltaiseen kehittämiseen tarjoutuu tarvittaessa seuraavan turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon yhteydessä.