Talouden ja infrastruktuurin toimivuus

Taloudellisten voimavarojen hankkiminen ja kohdentaminen (VM). Ylläpidetään julkisen sektorin toimintakyvyn edellyttämät taloudelliset resurssit. Tähän liittyvät verotus, taloudellisten voimavarojen uudelleen kohdentaminen sekä toiminta- ja taloussuunnittelu- ja talousarvioprosessit.

Valtion kassanhallintajärjestelmän tietoturvallisuutta ja käytettävyyttä kehitetään erityisesti sähköisen viestinnän ja tietojärjestelmien uhkien asettamien vaatimusten mukaisesti. Lisäksi kehitetään menetelmiä, joilla voidaan varmistaa verojen maksuliikenne ja perintä. Lisäksi voidaan tarvita poikkeusoloissa käytettäväksi voimakkaasti yksinkertaistettuja veronkantomenetelmiä.

Rahoitusjärjestelmä ja rahahuolto (VM). Mahdollistetaan kotitalouksien, yritysten ja julkisen sektorin rahoituksen sekä maksujen välityksen ja arvopaperikaupan järjestäminen tehokkaasti. Tähän liittyvät viranomaisten ja yritysten yhteistyö sekä toiminnan turvaaminen teknisillä varajärjestelmillä.

Pankkien, viranomaisten ja muiden keskeisten rahoitusmarkkinoiden toimijoiden välistä yhteistoimintaa ja tilanneseurantaa varten varmistetaan yhteistoimintamallit. Viranomaisten maksuihin ja muihin tärkeisiin maksuihin liittyvien varajärjestelmien yhteensopivuus varmistetaan toimijoiden (muun muassa pankit, Kansaneläkelaitos ja Valtiokonttori) välillä. Rahoitusmarkkinoiden kehitys otetaan huomioon valtakunnallista tilannekuvaa koottaessa. Kansainvälistyneiden ja teknistyneiden rahoitusmarkkinoiden uhkakuvia tarkennetaan ja ne otetaan huomioon varautumisjärjestelyissä.

Eurooppalaisista kansallisista maksujärjestelmistä muodostetaan yhteiseurooppalainen maksualue myös kotitalouksien pienten maksujen osalta (ns. SEPA-hanke, Single Euro Payments Area). Keskuspankkien TARGET-järjestelmän uuden version, niin sanotun TARGET2:n käyttöönotto on lähivuosien ajankohtainen kehityshanke. Myös eurooppalaisten arvopaperipörssien ja arvopaperikeskusten integroitumiskehitys jatkunee. Rahahuollon toimijoiden varautumisjärjestelyjä yhteensovitetaan ja alan yksityisten toimijoiden merkitystä korostetaan varautumisjärjestelyissä.

Vakuutustoiminnan turvaaminen (STM). Ylläpidetään kyky vakuutuspalvelujen tarjoamiseen huolehtimalla maksuvalmiudesta, rahahuollosta, tietotekniikan ja -verkon toimivuudesta sekä kattavasta palveluverkosta sekä viranomaisten- ja yksityisten toimijoiden yhteistyöstä.

Vakuutusyhtiöiden, muiden vakuutusalan toimijoiden sekä viranomaisten yhteistyön avulla varmistetaan, että vakuutuspalveluja on riittävästi tarjolla sekä yksittäisen kansalaisen että talouselämän tarpeisiin. Finanssialan integroituessa vakuutus- ja rahoitusalan yhteistyötä kehitetään toiminnan turvaamiseksi. Vakuutustoiminnan maksujärjestelmien toimivuuden turvaamiseksi kehitetään tietoteknisiä varajärjestelmiä.

Jälleenvakuutusten vakuutustakuita kehitetään siten, että valtio voi häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa turvata yhteiskunnalle tärkeiden meri-, ilma-, raide- ja maakuljetusten jatkumisen antamalla jälleenvakuutuksen luonteisen vakuutustakuun määräajaksi tietyt ehdot täyttävälle vahinkovakuutukselle, jos asianmukaista jälleenvakuutusta ei ole saatavilla markkinoilta.

Polttoainehuollon turvaaminen (KTM). Ylläpidetään polttoaineiden saatavuutta hyödyntämällä useita polttoaineita ja hankintalähteitä, edistämällä kotimaisten polttoaineiden käyttöä sekä ylläpitämällä varmuusvarastoja. Tähän liittyy uusiutuvien energialähteiden ja biopolttoaineiden käytön kehittäminen.

Tuontipolttoaineiden ja voimantuotannon polttoaineiden varastoja pidetään yllä valtioneuvoston asettamien tavoitteiden mukaisesti. Maakaasun saatavuushäiriöiden varalle varastoidaan riittävästi korvaavia polttoaineita. Velvoitevarastointijärjestelmässä selvitetään mahdollisuutta laajentaa sitä kattamaan myös sähkön tuonnin turvaaminen. Valmiuksia ohjata ja säännöstellä energian kulutusta pidetään yllä saatavuushäiriötilanteiden varalle.

Kehittämisessä otetaan huomioon myös uuden energia- ja ilmastostrategian mukaisesti kotimainen energia eli uusiutuvat energialähteet ja biopolttoaineet. Kotimaisten, uusiutuvien ja maatalousperäisten energialähteiden sekä kasviperäisten polttonesteiden käyttökelpoisuutta, saatavuutta ja käyttöä pyritään lisäämään kansallisen metsäohjelman ja EU:n direktiivin mukaisesti.

Voimahuollon turvaaminen (KTM). Varmistetaan sähkön ja lämmön tuotannon, siirron ja jakelun kapasiteetin riittävyys sekä teknisten järjestelmien toimivuus. Voimahuollon perustana ovat toimivat pohjoismaiset sähkömarkkinat ja riittävät siirtoyhteydet, energialähteiden suhteen ja sijainniltaan hajautettu tuotanto sekä riittävä tehotasapaino huippukuormituksen ja tuotantokapasiteetin välillä.

Useisiin polttoaineisiin ja hankintalähteisiin perustuvaa voimantuotantoa edistetään valtioneuvoston asettamien tavoitteiden mukaisesti. Tarvittavilla lainsäädännön muutoksilla tuetaan riittävän huippukapasiteetin ylläpitämistä. Sähkön siirto- ja jakelujärjestelmän toimintavarmuutta ja laatua sekä sähkönjakelijoiden varautumista jakeluhäiriöihin ja niistä toipumiseen kehitetään.

Sähköisten tieto- ja viestintäjärjestelmien toiminnan varmistaminen (LVM). Huolehditaan siitä, että viestintäpalveluista, viestintäverkoista sekä muista tieto- ja viestintäjärjestelmistä riippuvaiset yhteiskunnan elintärkeät toiminnot eivät vaarannu tieto- ja viestintäjärjestelmien toiminnan häiriöiden vuoksi.

Lainsäädännön, ohjauksen ja valvonnan avulla varmistetaan asianomaisten tieto- ja viestintäjärjestelmien rakentaminen, kehittäminen sekä ylläpitäminen siten, että niiden avulla turvataan sähköisen viestinnän ja sähköisten palveluiden tietoturva ja käytettävyys mahdollisimman hyvin kaikille palveluiden käyttäjille.

Viranomaiset valmistautuvat tarvittaessa ohjaamaan, säännöstelemään ja luokittelemaan verkkoja sekä niiden palveluja ja käyttäjäryhmiä tärkeyden mukaan. Teleyritysten varautumistoimenpiteitä ohjataan ja valmiutta testataan valvonnalla, tarkastuksilla ja valmiusharjoitusten avulla. Viestintäviraston toimintaa kehitetään televiestinnän tietosuoja- ja tietoturvallisuusasioiden yleisenä asiantuntija- ja valvontaviranomaisena.

Kansallisilla tietoturvallisuustoimenpiteillä, EU:n tietoturvaelimien ja -virastojen sekä kansainvälisellä yhteistyöllä estetään osaltaan se, ettei maamme rajojen ulkopuolelta vaaranneta sisäisten tietoteknisten järjestelmiemme käyttöä. Tieto- ja viestintäjärjestelmien lisääntyvää käyttöä seurataan, jotta tämä kehitys ei vaarantaisi yhteiskunnan toimintojen ohjaamisen turvallisuutta ja toimintavarmuutta. Järjestelmien toiminnan varmistamisessa otetaan huomioon myös aseteknologinen kehitys.

Valtionhallinnon IT-toimintojen ja tietoturvallisuuden turvaaminen (VM). Varmistetaan valtionhallinnon tietohallinnon toimivuus. Valtionhallinnon IT-toiminta sisältää tietohallinnon ohjauksen, tietoturvallisuuden, tietotekniikka-arkkitehtuurit ja menetelmät, tietojärjestelmät, sähköisen asioinnin, perustietotekniikan, tieto- ja puhelinliikenteen ja tietotekniikkapalvelut.

Tietohallintotoiminnan perusteita kehitetään ja edistetään siten, että valtionhallinto voi keskeisiltä osiltaan toimia kaikissa turvallisuustilanteissa. Valtionhallinnon tietohallinnon ohjausta vahvistetaan tietoyhteiskuntaohjelman, valtionhallinnon IT-strategian ja valtion tietoturvallisuuden kehitysohjelman mukaisesti yhteistoiminnassa hallinnonalojen kanssa. Lisäksi IT-toimintojen turvaamisen edistämiseksi käynnistetään koko valtionhallintoa koskevat hankkeet, joissa kehitetään ja otetaan käyttöön tietoturvallisuuden perusvaatimukset, selvitetään varautumiseen liittyvät tarpeet sekä kehitetään niihin ratkaisut.

Varoitus- ja hälytysjärjestelmien rakentamisen ja ylläpidon tukeminen (LVM). Huolehditaan, että lainsäädäntö mahdollistaa teknisten järjestelmien luomisen väestön hälyttämiseksi sekä kriisitilanteissa välttämättömän tiedonsaannin turvaamiseksi kotimaassa ja ulkomailla.

Mahdollistetaan lainsäädännön ja aktiivisen sidosryhmäyhteistyön avulla teknisten järjestelyjen kehittäminen, joiden avulla turvallisuusviranomaisten ja valtakunnan johdon hätätiedotteet voidaan tarvittaessa nopeasti, varmasti ja sisällöllisesti muuttumattomana välittää koko väestölle kaikkien sähköisten viestintävälineiden kautta. Ensisijaisesti lainsäädännössä kiinnitetään huomiota radion ja television avulla tapahtuvan viestinnän toteuttamiseen, mutta mahdollistetaan hätäviestin lähettäminen myös muiden viestintävälineiden kautta. Lainsäädännössä otetaan huomioon kotimaiset erityistilanteet, mutta järjestelmien avulla on tarvittaessa kyettävä varoittamaan myös ulkomailla oleskelevia suomalaisia.

Kuljetusten jatkuvuuden turvaaminen (LVM). Varmistetaan sekä kotimaisten että ulkomaisten kuljetusten jatkuvuus ylläpitämällä valmiutta reagoida joustavasti häiriötilanteisiin ja siirtyä varajärjestelyihin. Tähän liittyvät poikkeusoloissa toteutettavat resurssien ohjaustoimenpiteet, tarvittavan kuljetuskaluston saannin varmistaminen, kuljetusten suojaaminen sekä kuljetuslogististen ketjujen toimivuuden varmistaminen.

Kuljetuselinkeinon valmiutta hoitaa kuljetustoimintaa pidetään yllä lainsäädännön ja varautumistoimenpiteiden ohjauksen sekä tehokkaan sidosryhmäyhteistyön avulla. Kansallisissa varmistamistoimenpiteissä painottuvat EU:n sekä kansainvälisten kuljetusjärjestöjen hyväksymät ja edellyttämät menettelyt kuljetusten turvallisuuden lisäämiseksi. Poikkeusolojen toimintaa varten valmistellaan tarvittavat resurssien ohjaus- ja säännöstelytoimet sekä perustettavien kriisiorganisaatioiden toimintaan liittyvät hallinnolliset järjestelyt. Ulkomaankaupan jatkuvuudessa otetaan huomioon kuljetustoiminnan turvaaminen ja suojaaminen viime kädessä sotilaallisin voimavaroin. Kuljetusten sekä maamme kriittisen huoltovarmuustason varmistamiseksi huolehditaan siitä, että yhteiskunnan käytettävissä on kaikissa turvallisuustilanteissa tarvittava määrä kuljetuskalustoa.

Kuljetuslogististen ketjujen toimintakyky varmistetaan. Tämä edellyttää paitsi kuljetusvälineiden ja -menetelmien kehittämistä, myös satamien, lentoasemien, rautatieasemien ja maakuljetusterminaalien toiminnan varmistamista sekä kuljetusväylien tarkoituksenmukaista rakentamista ja ylläpitoa. Varautumistoimenpiteissä kiinnitetään erityistä huomiota kuljetusten edellyttämien sähköisten tieto- ja viestintäjärjestelmien toimivuuden varmistamiseen.

Elintarvikehuollon alkutuotannon turvaaminen (MMM). Turvataan valtioneuvoston asettamien tavoitteiden mukaisesti väestön ravinnon saatavuus, laatu ja turvallisuus riittävällä kotimaisella maataloustuotannolla ja varmuusvarastoinnilla sekä varmistamalla tuotannossa tarvittavat ulkomaiset tuotantopanokset.

Vaikutetaan EU:ssa siihen, että maataloudella säilyy pohjoisissakin oloissa riittävät taloudelliset toimintaedellytykset. Perusmaataloustuotanto, kuten maidon, naudanlihan, sianlihan, lampaan- ja siipikarjanlihan sekä kananmunien tuotanto turvataan kannattavan tuotannon edellytyksiä kehittämällä. Kansainvälisiä sopimuksia kehitetään edelleen sekä Pohjoismaiden että muiden EU-maiden kanssa kriittisten tuotantopanosten saatavuuden varmistamiseksi.

Siementuotannon määrä ja kasvinjalostus turvataan normaalioloissakin riittävän laajana, jotta katovuosien sattuessa siemenvilja ei lopu. Siementuotannossa on otettava huomioon se, että Suomessa menestyviä viljalajikkeita ei ole kaupan Keski- tai Etelä-Euroopassa ja ettei eräiden kasvien siementuotantoa ole lainkaan Suomessa. Sen vuoksi kotimaisen leipäviljan, sokerijuurikkaan ja vihannesten siemenhuolto varmistetaan erityisjärjestelyin. Sääolojen muuttuessa tai tuotantopanosten saatavuuden heiketessä valmistaudutaan reaaliaikaisesti muuttamaan tuotannon ohjausta kesken kasvukauden. Tämä edellyttää ruokahuollon tilannekuvan (MASI-malli) ylläpitämistä. Tietojärjestelmää kehitetään siten, että ohjelmarajapinnat eivät aiheuta ongelmia ja että parametrien päivitys on automaattista.

Maatalous tuottaa raaka-aineet elintarviketeollisuudelle, jonka tuotannonohjauksen on perustuttava mahdollisimman reaaliaikaiseen kuvaan maataloudesta saatavista raaka-aineista. Varaudutaan ohjaamaan ja suuntaamaan tuotantoa ja säännöstelemään muun muassa polttoaineita, lannoitteita ja siemeniä siten, että koko väestölle voidaan turvata määrältään ja laadultaan riittävä terveydellisesti turvallinen ravinnonsaanti kaikissa turvallisuustilanteissa. Ministeriön, kunkin TE-keskuksen sekä sen alueeseen kuuluvien kuntien maaseutuelinkeinosihteerien ohjauksella suunnataan tuotantoa ja valmiuslain mukaisten toimivaltuuksien käyttöönoton jälkeen säännöstellään muun muassa polttoaineita, lannoitteita ja siemeniä siten, että koko väestölle turvataan riittävä ravinnonsaanti.

Alkutuotannon energian ja muiden tuotantopanosten saanti turvataan tilakohtaisella varautumisella. Kotieläintuotantoon erikoistuneilla maatiloilla sähkön saanti turvataan edistämällä omien ja yhteiskäyttöön tarkoitettujen varavoimalaitteiden hankintaa. Maataloustuotannosta kotieläimet, rehuvarastot ja osa konekapasiteetista ovat siirrettävissä alueelta toiselle esimerkiksi ydinlaskeumatilanteessa.

Vesihuollon turvaaminen (MMM). Varmistetaan puhtaan veden saatavuus sekä terveyden ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen jätevesihuolto. Tähän liittyvät vesiensuojelu ja kunnallisen vesihuollon toimivuus.

Vesihuollon järjestämistä koskevaa lainsäädäntöä ja vedenhankinnan strategista ohjausta kehitetään. Kunnat sekä vesihuoltolaitosten ja kiinteistöjen omistajat vastaavat vesihuollosta ja vedenhankinnasta. Käytännön kehittämistoimenpiteet kohdistetaan tiedotusvalmiuteen, viranomaisyhteistyökykyyn ja varautumissuunnitteluun. Lisäksi investoidaan varaveden ottamoihin, yhdysvesijohtoihin, varavoimakoneisiin ja desinfiointilaitteisiin. Vesi- ja viemärilaitosten ylläpitämä vähimmäistason vesihuolto turvataan koko väestölle kehittämällä yhteistyötä viranomaisten kanssa.

Elintarvikkeiden jalostuksen ja jakelun turvaaminen (KTM). Varmistetaan elintarviketeollisuuden kyky elintarvikkeiden jalostamiseen sekä tukku- ja vähittäiskaupan toiminta. Koko elintarvikehuollon logistiikan toiminta turvataan.

Elintarvikkeiden huoltovarmuus pidetään yllä valtioneuvoston asettamien tavoitteiden mukaisesti. Kokonaisuuksien hallintaan ja reuna-alueiden päivittäistavarahuoltoon kiinnitetään erityistä huomiota sekä varmistetaan koko elintarvikehuoltoketjun logistiset prosessit ja ulkoistetut tukitoiminnot. Elintarvikkeiden tarjontaa sekä kulutusta ohjaavia ja säännösteleviä valmiuksia ylläpidetään. Painopistettä siirretään säännöstelyvalmiudesta päivittäistavarahuollon varmistamiseen.

Elintärkeän teollisuus- ja palvelutuotannon turvaaminen (KTM). Ylläpidetään huoltovarmuuden kannalta merkittävien yritysten toimintaedellytyksiä maassamme elinkeinopolitiikan avulla. Tähän liittyvät kyky huoltaa ja korjata puolustusvoimien materiaaleja ja järjestelmiä, kriittisimpien raaka-aineiden, komponenttien ja muiden tuotantopanosten varmuusvarastointi, julkisen ja yksityisen sektorin välinen toimiva kumppanuus sekä taloudellista yhteistyötä koskevat kahden- tai monenkeskiset kansainväliset sopimukset.

Huoltovarmuuden kannalta välttämätön perushyödykkeiden ja -palvelujen tuotantokyky ylläpidetään sekä siihen liittyvien logististen ja teknisten järjestelmien toimivuus varmistetaan. Korkean teknologian tuotteissa ylläpidettävällä teollisella kapasiteetilla sekä tutkimus- ja kehitystoiminnalla edistetään kotimaisen teollisuuden kilpailukykyä ja sitä kautta huoltovarmuutta. Varmuusvarastoinnilla turvataan vain kaikkein kriittisimmät raaka-aineet, komponentit ja muut tuotantopanokset. Taloudelliseen puolustusvalmiuteen liittyvää lainsäädäntöä ja hallintoa kehitetään. Kansallista ja materiaalista huoltovarmuutta täydennetään taloudellista yhteistyötä koskevin kahden- tai monenkeskisin kansainvälisin sopimuksin.

Asumisen turvaaminen (YM). Ylläpidetään valmiutta asuttaa suuri joukko ihmisiä uudestaan. Tähän liittyvät asuntokannan käytön säännöstely, väliaikaisen sijoituskapasiteetin rakentaminen ja olemassa olevan rakennuskannan muuttaminen.

Asuntokannan käytön säännöstelyn sekä rakentamisen ja rakennustuotteiden säännöstelyn lainsäädännöllistä ja hallinnollista valmiutta ylläpidetään. Kehitetään valmiussuunnittelua palvelevia tila-, kone- ja yritysvarausjärjestelmiä.

Työvoiman saannin turvaaminen (TM). Turvataan yhteiskunnan toiminnan kannalta elintärkeille yrityksille, maanpuolustukselle ja väestön perusturvaan liittyville aloille riittävä työvoima ja ylläpidetään kykyä ohjata tarvittavasti lisätyövoimaa.

Myös poikkeusoloissa pyritään ensin normaalein työnvälityksen keinoin sääntelemään työvoiman käyttöä. Yrityksille ja yhteiskunnan palveluille välttämätön työvoima turvataan tarvittaessa yleisen työvelvollisuuden toimeenpanolla. Nämä toimet perustuvat työvelvollisuusrekisterin käyttöön. Työvelvollisuusrekisterin kehittäminen tai sen korvaavan järjestelmän suunnittelu käynnistetään 2007 alussa.

Työvoiman käytön ohjaamiseen liittyvät tietojärjestelmät ja muut fyysiset edellytykset varmistetaan. Tähän liittyvät työvelvollisuusrekisterin perustamisjärjestelyistä tehdyt sopimukset, suojatut tekniset järjestelmät ja tiedonsiirtoyhteydet ja työvelvollisuusrekisterin perustamisen, käyttöönoton ja käytön testaaminen ja harjoittelu.

Koulutus- ja tutkimusjärjestelmän ylläpitäminen (OPM). Koulutus ja tutkimustoimintaa ylläpitämällä varmistetaan osaamisen laajuus ja monipuolisuus sekä riittävän ammattitaitoisen työvoiman saanti tarjonnan ja tarpeiden mukaisesti.

Koulutusjärjestelmän kaikkien osien toimintakyky varmistetaan kohdentamalla koulutusjärjestelmän voimavaroja työvoiman tarjonnan ja tarpeiden mukaan eri koulutusasteille ja -aloille. Mahdollisuus siirtyä koulutusasteelta toiselle turvataan. Ylioppilaskirjoitukset ja valintakokeet sekä kouluruokailu ja oppilashuolto järjestetään mahdollisimman kattavasti kaikissa turvallisuustilanteissa. Koulutuksen voimavaroja varaudutaan kohdentamaan uudelleen turvallisuustilanteiden edellyttämällä tavalla. Tämä edellyttää opetus- ja sivistystoimen lainsäädännön kehittämistä.

Kansallisella tutkimusjärjestelmällä tuotetaan tietoa yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi. Tämä edellyttää valtion tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen tutkimustoiminnan turvaamista. Yliopistojen perustutkimuksesta huolehditaan riittävässä määrin, koska soveltava ja päätöksentekoa tukeva tutkimus rakentuu vahvan perustutkimuksen varaan. Oman tutkimustoiminnan merkitys korostuu poikkeusoloissa, koska muualla tuotettua tietoa on vaikea saada käyttöön. Tutkimusrahoituksen kohdentamisella sekä tutkimuslaitosten ja yliopistojen tulosohjauksella huolehditaan tiedon riittävästä saannista. Ministeriöt vastaavat oman hallinnonalansa tutkimuslaitosten tutkimuksen ja sitomattoman tutkimusrahoituksen käytön muutoksista poikkeusoloissa.

Ympäristön muutosten havaitseminen ja niihin sopeutuminen (YM). Ylläpidetään valmiutta havaita, seurata ja ennakoida ympäristön muutoksia sekä yhteiskunnan valmiutta sopeutua niihin. Tähän liittyvät ympäristövahinkojen torjuminen sekä Suomen osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön mukaan lukien EU-yhteistyö ympäristöriskien ja -muutosten hallitsemiseksi.

Ympäristön muutosten seurantaa pidetään yllä ja Suomen osallistumista kansainväliseen yhteistyöhön ilmaston lämpenemisen hidastamiseksi sekä kansallisia toimenpiteitä ympäristövahinkojen torjumiseksi kehitetään. Meneillään olevien ympäristön muutosten kuten ilmakehän otsonikerroksen ohenemisen ja Itämeren tilan heikkenemisen hidastumista pyritään edesauttamaan myös kansainvälisellä yhteistyöllä. Kansallisella tasolla ympäristöuhkat voivat aiheuttaa merkittäviä omaisuusvahinkoja sekä vahinkoja eläin- ja kasvilajeille ja muuttaa taloudellisen toiminnan edellytyksiä.