Viestintä kriisitilanteissa

Valtionhallinnon viestinnän keskeisten periaatteiden merkitys korostuu erityistilanteissa. Hallinnon on kyettävä vastaamaan nopeasti, luotettavasti ja mahdollisimman avoimesti median ja väestön lisääntyneeseen tiedontarpeeseen. Viestintää hoidetaan samoilla välineillä kuin normaalioloissakin eli median, verkkosivujen, sähköpostin ja puhelimen välityksellä.

Kriisitilanteessa on tärkeää, että viestintä perustuu oikeisiin tilannetietoihin ja niistä tehtyihin johtopäätöksiin. Kriisiviestinnän käynnistymisen ja sen onnistumisen kannalta on keskeistä, että viestinnästä vastaavat saavat viipymättä tilannetiedot tehostettua viestintää edellyttävistä tapahtumista. Tämä edellyttää, että viranomaisten viestintäyksiköt ovat osa organisaation varallaolo- ja päivystysjärjestelmää.

Yleisperiaatteena on, että toimintaa johtava viranomainen vastaa myös viestinnän sisällöstä. Muut viranomaiset tukevat viestintävastuussa olevaa. Kukin viranomainen tiedottaa omista toimistaan, mutta koordinaation, yhteydenpidon ja yhteistoiminnan merkitys korostuu. Valtioneuvoston viestintäyksikkö vastaa hallituksen ja pääministerin viestinnästä sekä viranomaisten viestinnän yhteensovittamisesta. Kansainvälisestä viestinnästä vastaavan ulkoasiainministeriön ja muiden tilanteen kannalta keskeisten ministeriöiden viestintä on tärkeää kytkeä mukaan kriisiviestintäjärjestelyihin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Kriisin syvetessä valtionhallinnon viestintää tehostetaan edelleen ja viestinnän johto voidaan keskittää valtioneuvoston kansliaan. Tarvittaessa perustetaan valtion viestintäkeskus, joka voi antaa viestinnän sisältöä koskevia määräyksiä valtionhallinnon viranomaisille. Viranomaisten ja median välinen yhteydenpito on tiivistä. Median toimintamahdollisuudet ja itsenäisyys pyritään turvaamaan kaikin keinoin.

Viestinnän tehtävänä osana henkisen kriisinkestävyyden ylläpitoa on yhteiskunnan henkisen ja sosiaalisen eheyden ylläpitäminen sekä väestön luottamuksen vahvistaminen viranomaistoimintaan. Viestinnän tehtäviin kuuluvat myös huhujen ennaltaehkäisy, kielteisen psykologisen vaikuttamisen torjuminen sekä informaatio-operaatioihin varautuminen. Kriisiviestinnän tehtävät ja vastuut liittyvät valtioneuvoston kanslian strategisiin tehtäviin.