Sisäisen turvallisuuden ylläpitäminen

Sisäisen turvallisuuden tilannekuvan ylläpitäminen (SM). Muodostetaan oikea-aikaisen päätöksenteon tueksi sisäisen turvallisuuden tilannekuva, johon kuuluvat yleistä järjestystä ja turvallisuutta, pelastus- ja meripelastustointa, rajatilannetta ja maahanmuuttovirtoja koskevat tiedot sekä kansainvälinen ja Suomen lähialueiden turvallisuustilanne.

Sisäasiainministeriön kriisijohtamisen mallia ja sen edellyttämiä tietojärjestelmiä kehitetään siten, että mahdollistetaan väestön suojaamisen kannalta olennaisten tietojen sisällyttäminen sisäisen turvallisuuden tilannekuvaan. Tilannekuvan kehittämisessä otetaan huomioon myös EU:n hätätila- ja kriisinkoordinointijärjestelyjen asettamat vaatimukset. Lisäksi kehitetään varmennettuja tietoliikenneyhteyksiä ja paikallisviranomaisten valmiuksia. Tilannekuva on pystyttävä muodostamaan nopeasti alue- ja keskushallinnossa ja palaute paikallistasolle annettava nopeasti ja luotettavasti.

Lainvalvontajärjestelmän toimintakyvyn turvaaminen (OM). Turvataan perustuslain mukainen oikeusvaltio, joka takaa ihmisten hengen ja terveyden suojan, henkilökohtaisen vapauden, omaisuudensuojan ja muut lailla suojatut oikeudet. Tähän liittyvät poliisin, tutkinta- ja täytäntöönpanoviranomaisten toimintakyky ja yhteistyö sekä toimiva oikeudenhoidon edellytyksistä huolehtiminen.

Lainvalvontaviranomaisten toimivaltuudet ja määrä pidetään toimintaympäristön ja tehtävien vaatimusten mukaisina. Asioiden nopeaan käsittelyyn luodaan edellytykset ja toimintamallit. Tuomioistuinlaitoksen tilojen teknistä varustelutasoa parannetaan tulevaisuudessa niin, että myös vakavimpia rikollisuuden muotoja voidaan turvallisesti käsitellä. Vankeinhoidossa varaudutaan kasvavaan ja poikkeukselliseen rikollisuuteen. Toimintaedellytysten parantamiseksi vankiloiden sisäiset riskit otetaan huomioon kehitettäessä turvallisuusjärjestelmiä. Vankikuljetusten turvallisuustasoa parannetaan.

Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen (SM). Ennaltaehkäistään yhteiskuntaan kohdistuvat vakavat häiriöt ja torjutaan ihmisten perusoikeuksia ja yhteiskunnan ja talouden perusteita vaarantava rikollisuus. Tähän liittyvät poliisin kyky puuttua välittömästi uhkiin tai rikoksiin, ulkomaalaisvalvonta sekä terrorismin torjunta.

Tiedustelua, analyysitoimintaa ja viranomaisyhteistyötä, erityisesti EU- ja kansainvälistä yhteistyötä kehitetään. Tällöin kyetään entistä paremmin ehkäisemään erilaisia uhkia tietoon perustuvalla lainvalvonnalla. Koko valtakunnan kattavalla turvallisuussuunnittelulla lisätään yhteiskunnan eri toimijoiden sitoutumista aktiivisiksi osapuoliksi rikollisuuden torjunnassa. Järjestäytyneeseen rikollisuuteen, talousrikollisuuteen ja ulkomaisen työvoiman valvontaan liittyviä toimenpiteitä kehitetään. EU:n vapaan liikkuvuuden alueen laajeneminen otetaan huomioon yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisessä. Lainvalvontaviranomaisten koulutus, työvälineet ja varusteet pidetään toimintaympäristön ja tehtävien vaatimusten mukaisina.

Lainvalvontaviranomaisten, erityisesti poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen (PTR) yhteistyötä tiivistetään edelleen painopisteenä rikostiedustelu ja -analyysi. Schengen-alueen laajeneminen edellyttää entistä tehokkaampia ja kattavampia rajatarkastusten lakkauttamista korvaavia toimenpiteitä sekä entistä parempaa yhteistyötä myös viimeksi unioniin liittyneiden ja vanhojen jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välillä. Operatiivista viranomaisyhteistyötä kehitetään suomalaisen PTR-yhteistyön periaatteita noudattavaksi.

Täydennyspoliisihenkilöstön riittävyys ja osaaminen varmennetaan. Täydennyspoliisien koulutusta ja varusteita sekä hätäkeskusten toimintaa kehitetään siten, että ne pystyvät hyvin tukemaan turvallisuusviranomaisten toimintaa.

Terrorismin torjumiseksi muodostetaan tilannekuva Suomea uhkaavasta terroritoiminnasta, mahdollisista kohteista ja Suomessa oleskelevista tai Suomea uhkaavista riskihenkilöistä. Tilannekuvan muodostamisessa hyödynnetään EU:n poliisi- ja oikeusviranomaisten yhteistyöhön osallistuvien instituutioiden raportteja sekä muita kansainvälisiä yhteyksiä. Tarvittavat toimet radikalisoitumisen estämiseksi käynnistetään Suomessa.

Poliisin terrorismin torjuntaan koulutettu henkilöstö, tekniset valmiudet ja lainsäädännölliset edellytykset ylläpidetään tilannekuvan vaatimalla tasolla. EU:n terrorismin torjunnan strategian ja toimintaohjelman toteuttamista ja kehittämistä jatketaan. Kehitetään terrorismin torjuntaan EU:lla jo olemassa olevien ja suunniteltujen tietojärjestelmien parempaa yhteiskäyttöä lainvalvonnassa. Kansallisesti kehitetään rajavartiolaitoksen erityisosaamisen ja -kaluston käyttöä terrorismintorjuntaan yhteistoiminnassa poliisin erikoisyksiköiden kanssa.

Pelastus- ja meripelastustoimen ylläpitäminen (SM). Ehkäistään vakavia onnettomuuksia, havaitaan ne ja varoitetaan niistä sekä torjutaan onnettomuudet pyrkien rajoittamaan niistä aiheutuvat vahingot.

Onnettomuus- ja tuhotilanteiden edellyttämää pelastustoimintaa kehitetään. Järjestelmän kehittämisen painopisteenä on erityisesti suurten onnettomuustilanteiden edellyttämä nopea ja tehokas pelastustoiminta. Tähän liittyvät niitä varten tehtävät suunnitelmat ja pelastustoimen havainnointi-, analysointi- ja toimintakyvyn parantaminen säteily-, kemikaali- ja biologisten aineiden käyttötilanteissa.

Rajavartiolaitoksen vastuulla olevan meripelastustoimen tehtäviä varten ylläpidetään jatkuvaa johtamis- ja viestitysvalmiutta, huolehditaan vaaratilanteiden radioviestinnästä sekä suoritetaan etsintä- ja pelastustoimintaa muiden merellisten viranomaisten tukemana. Tähän kuuluvaa suuronnettomuus- ja monipotilastilanteisiin liittyvää viranomaisyhteistyötä kehitetään. Vapaaehtoisen meripelastustoimen asemaa etsintä- ja pelastustoiminnassa vahvistetaan.

Pelastus- ja meripelastusviranomaisten tarvittavassa laajuudessa suojattuja valvonta-, hälytys- ja johtamisjärjestelmiä kehitetään nykyaikaista tekniikkaa hyväksikäyttäen. Hätäkeskuksien kehittämisen painopisteenä on, että riittävät tekniset valmiudet ja toimitilat tilannekuvan muodostamiseksi eri viranomaisille ylläpidetään. Sähköisten viestinten käyttöä väestön varoittamisessa kehitetään siten, että koko väestöä on mahdollista varoittaa jonkin sähköisen viestimen avulla.

Väestönsuojelu (SM). Ylläpidetään pelastustoiminnan valmiudet poikkeusoloissa. Kaikissa tilanteissa turvataan väestön suojaamismahdollisuudet ja varaudutaan tarvittaviin evakuointeihin.

Väestönsuojeluvalmiuksia kehitetään siten, ettei ihmishenkiä menetetä puutteellisten suojautumismahdollisuuksien vuoksi. Normaalioloissa näitä keinoja ovat suojautuminen asuin- ja muihin sisätiloihin sekä evakuointi. Poikkeusoloissa suojelukohteiden väestö varaudutaan suojaamaan väestönsuojien ja evakuointien avulla. Muualla väestö suojataan riskiarvioiden ja uhkatilanteiden mukaisesti evakuoimalla tai suojaamalla se mahdollisimman hyvän suojan antaviin sisätiloihin tai olemassa oleviin väestönsuojiin. Omatoimisen varautumisen ja -väestönsuojelun keinoja kehittämällä tuetaan väestön suojautumista asuin- ja muihin tiloihin. Suojelukohteissa ja alueilla, joilla on merkittävä, väestön turvallisuutta vaarantava suuronnettomuuden riski, on ulkona olevaa väestöä voitava edelleenkin varoittaa ulkohälyttimien avulla. Väestönsuojaamisen strategiassa esitettyjä linjauksia ryhdytään toteuttamaan.

Tulvariskien hallinta ja patoturvallisuus (MMM). Ennaltaehkäistään ja torjutaan tulvahaittoja, tulvavahinkoja ja patomurtumia sekä ylläpidetään valmiuksia lieventää niiden seurauksia.

Tulvariskien hallintaa parannetaan kartoittamalla mahdollisia tulva-alueita, arvioimalla tulvariskejä, ottamalla riskit huomioon maankäytön suunnittelussa ja toteuttamalla tarpeellisia tulvasuojelutoimenpiteitä kriittisillä kohteilla. Operatiivisen tulvantorjunnan parantamiseksi ylläpidetään vesitilanteiden seurantaa ja ennusteita, varoitusjärjestelmiä ja yhteistoimintamenettelyjä sekä järjestetään harjoituksia. Tulvariskien hallinnassa ja patoturvallisuuden kehittämisessä otetaan huomioon EU:ssa asiasta valmisteilla oleva direktiiviehdotus.

Merellisten öljy- ja kemikaalionnettomuuksien torjuminen (YM). Ennaltaehkäistään ja torjutaan merellisiä öljy- ja kemikaalionnettomuuksia sekä rajoitetaan niiden aiheuttamia vahinkoja. Tähän liittyvät aluskohtaiset turvallisuusvaatimukset, meriliikenteen seuranta-, valvonta- ja ohjausjärjestelmät sekä öljyntorjuntakyky.

Tehokkaalla meriliikenteen johtamisjärjestelmällä vähennetään merellisiä öljy- ja kemikaalionnettomuuksia. Tähän liittyy myös kuljetuskaluston vaatimusten nostaminen muun muassa yksirunkoisten öljysäiliöalusten käytöstä poistamiseksi. Lisäksi kehitetään kykyä havaita onnettomuudet sekä rajoittaa ja korjata niiden seuraukset nopeasti.
Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ympärivuorokautista päivystysvalmiutta erilaisten ympäristöonnettomuuksien varalta ylläpidetään. Öljyntorjuntavalmiutta tehostetaan hankkimalla myös talviolosuhteissa tehokkaaseen keräykseen kykenevä monitoimialus. Suomenlahden rannikkoalueen öljyntorjuntavalmiutta ja kapasiteettia nostetaan perustamalla öljyntorjunnan osaamiskeskus. Rajavartiolaitoksen avomerellä tapahtuvaa ympäristönvalvonta- ja öljyntorjuntakykyä kehitetään. Alusöljypäästöjen hallinnollisen maksuseuraamusjärjestelmän käyttö vakiinnutetaan.

Rajaturvallisuuden ylläpitäminen (SM). Estetään valtakunnan rajan ja ulkorajan ylittämisestä annettujen säännösten rikkominen ja rajat ylittävästä henkilöliikenteestä yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle aiheutuvat uhat sekä varmistetaan rajaliikenteen sujuvuus ja turvallisuus. Tähän liittyvät ihmiskaupan ja -salakuljetuksen estäminen ja paljastaminen, ydin- ja muiden radioaktiivisten aineiden salakuljetuksen estäminen, ulkorajaliikenteen tarkastaminen, Suomen ja Venäjän välisen rajan valvonta sekä kyky palauttaa rajatarkastukset tärkeimmille rajanylityspaikoille Schengen-sisärajoilla.

Rajaturvallisuuden kokonaisuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi eri toimijat ja välineet yhteensovitetaan niin kansallisesti kuin EU-tasolla. Vapaa liikkuvuus ja Schengen-alueen laajeneminen edellyttävät EU:n yhdennetyn rajaturvallisuusjärjestelmän kehittämistä sekä tarkastuksien ja valvonnan vahvistamista unionin ulkorajoilla. Suomi toimii aktiivisesti EU:n politiikan, lainsäädännön ja operatiivisen yhteistyön edistämiseksi. Operatiivisessa yhteistyössä EU:n rajaturvallisuusvirastolla on keskeinen rooli. Ulkorajavalvonnassa apua tarvitsevien jäsenmaiden tukemiseksi kehitetään henkilöstöpooli, jota käytetään EU:n rajaturvallisuusoperaatioissa. Suomi hyödyntää perustettavan rajavalvontarahaston mahdollisuudet oman rajaturvallisuusjärjestelmänsä kehittämisessä.

Kansallisen rajaturvallisuusjärjestelmän toimintakyvyn varmistamiseksi ylläpidetään rajatilannekuvaa sekä kehitetään riskianalyysin tuottamiseksi tarvittavaa toimintamallia ja järjestelmää. Lisäksi kehitetään painopistealueiden tehokasta rajavalvontaa ja reagointikykyä riskianalyysiä vastaavaksi. Sivusuunnille luodaan uusi kustannustehokas rajavalvontamalli sekä kehitetään rikostiedustelua ja -tutkintaa rajavartiolaitoksen ydintehtäväalueilla. Ihmiskaupan ja -salakuljetuksen torjumiseksi jatketaan kansallisen ja kansainvälisen viranomaisyhteistyön kehittämistä.

Rajaliikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden takaamiseksi kehitetään kansainvälisten rajanylityspaikkojen infrastruktuuria, henkilöstövoimavaroja ja teknistä varustusta vastaamaan liikenteen kasvua ja turvallisuusriskejä. Kehittämistyö tehdään rajavartiolaitoksen, tullin ja tielaitoksen yhteistoimin ja siihen kytketään myös Venäjän viranomaiset tavoitteena sujuva ja turvallinen rajanylityskäytäntö.

Maahanmuuton hallinta (SM). Ylläpidetään laillisen maahanmuuton lupaharkintaa sekä kykyä laittoman maahantulon torjuntaan. Tähän liittyy hallitun maahanmuuton sääntely, tilannekuva muuttovirtojen kehityksestä sekä viranomaisten välinen tiedonvaihto.

Hallitun maahanmuuton toteuttamiseksi ja laittoman maahantulon tehokkaaksi torjumiseksi kehitetään viranomaisten tietojenvaihtoa ja yhteensovitetaan toimenpiteitä ottaen huomioon EU:ssa valmisteilla oleva laillisen maahanmuuton politiikka. Tehokkaalla laittoman maahantulon torjunnalla tuetaan yleistä rikostorjuntaa ja luodaan valmiuksia reagoida laajoihin maahanmuuttovirtoihin. Tällaisessa tilanteessa rajaturvallisuusjärjestelmällä huolehditaan siitä, että viranomaiset kykenevät valvomaan maahantulijoita asianmukaisesti. Hakemusten käsittelyä ja henkilöiden maasta poistamisjärjestelyjä kehitetään siten, että kaikkien maahantulijoiden henkilöllisyys kyetään selvittämään ja ottamaan heiltä henkilötuntomerkit nopeasti ja tehokkaasti. Tähän liittyy myös tarvittaessa tilapäisestä suojelusta sopiminen kansallisesti tai EU:n linjaamana. Hallitun maahanmuuton sääntelyä ja lupaharkintaa kehitetään EU:ssa valmistelussa olevan laillisen maahanmuuton yhteisen politiikan mukaisesti. Lisäksi työvoiman maahantulon harkinnassa työministeriöllä on keskeinen rooli.

Maahanmuuton hallinnassa ja erityisesti laittoman maahantulon torjunnassa otetaan huomioon EU:ssa perustettavat kansallisten asiantuntijoiden ryhmät, jotka voivat antaa nopeasti teknistä ja operatiivista apua sitä pyytäville jäsenvaltioille. Lisäksi suunnitellaan erityisten asiantuntijaryhmien perustamista purkamaan jäsenvaltioiden turvapaikkajärjestelmiin ja vastaanottokapasiteettiin, esimerkiksi maantieteellisen sijainnin vuoksi kohdistuvia erityisiä paineita.

Lainsäädännön kehittämisessä otetaan huomioon maahanmuuttotilanteen vaihtelut sekä ennakoitavissa olevat maahanmuuton riskit. Lisäksi kehitetään tietojenvaihtoa ja asioiden koordinointia toimivaltaisten viranomaisten kesken sekä lisätään EU- ja kansainvälistä yhteistyötä lähialueyhteistyö mukaan lukien erityisesti ihmiskaupan ja -salakuljetuksen vastaisessa toiminnassa. Yhteisen ja tehokkaan paluu- ja palautuspolitiikan kehittämisellä on olennainen merkitys pyrittäessä luomaan yhteistä eurooppalaista turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaa. MyösEU:n yhdennettyä turvapaikkapolitiikkaa kehitetään.

Laitonta maahanmuuttoa torjuttaessa kiinnitetään erityistä huomiota kansainvälisen suojelun varmistamiseen Geneven pakolaissopimuksen mukaisesti. Suojelun tarpeessa olevat on pystyttävä tunnistamaan ja heidän pääsynsä suojelun piiriin on taattava.

Laajamittaisen maahantulon vastaanoton hallinta (TM). Ylläpidetään valmiuksia laajamittaisen maahantulon (joukkopako) hallintaan. Tähän liittyvät järjestely- ja vastaanottokeskusten perustaminen sekä muu vastaanoton järjestäminen.

Työvoima- ja elinkeinokeskukset jatkavat varautumissuunnitelmien laatimista kuntien kanssa järjestely- ja vastaanottokeskusten perustamiseksi joukkopakotilanteessa. Kuntien ja mahdollisesti muiden tahojen kanssa kartoitetaan soveltuvat tilat ja tehdään sopimukset enintään 100 000 maahantulijan vastaanottamiseksi. Lisähenkilöstön rekrytoinnissa otetaan huomioon myös vapaaehtoisten koulutettujen henkilöiden ja organisaatioiden rooli.

Valtakunnallista järjestely- ja vastaanottokeskusrekisteriä kehitetään valtakunnallisen tilannekuvan ylläpitoa varten myös laajamittaisen maahantulontilanteen hallitsemiseksi. Työministeriö yhdessä TE-keskusten ja lääninhallitusten liikenneosastojen kanssa arvioi tarvittavan kuljetuskapasiteetin eri uhkatilanteissa sekä tekee tarvittavat varaukset ja suunnitelmat maahantuloa yhteensovittavien alueellisten yhteistyöryhmien perustamisesta.

Suunniteltujen järjestely- ja vastaanottokeskusten tasovaatimukset ja perustamisjärjestelyt määritetään osana vastaanottokeskusten valmiussuunnitelmia. Maahantulijoiden huolto, johon kuuluvat muonitus, majoitus ja vaatetus sekä välttämätön terveydenhuolto käynnistetään jopa muutaman tunnin kuluessa heidän saapumisestaan vastaanotto- tai järjestelykeskukseen. Tämä edellyttää muonituksen järjestämisestä ja lääkintähuollosta sopimista etukäteen kuntien ja lääninhallitusten sosiaali- ja terveysosastojen kanssa.