Yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden käsite sisältää kaikki sellaiset turvallisuuteen liittyvät asiat, jotka voivat aiheuttaa merkittävää haittaa tai vaaraa Suomelle ja sen väestölle. Kokonaisturvallisuus kuvaa valtionhallinnon määrittämien yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen kokonaisvaltaisia periaatteita ottaen huomioon laaja-alaisesti keskeiset toimijat, kuten viranomaiset, elinkeinoelämän, järjestöt ja väestön sekä erilaiset tilanteet, eli normaaliolot, häiriötilanteet ja poikkeusolot. Tässä kokonaisuudessa noudatettavat toimintaperiaatteet on linjattu valtioneuvoston vuoden 2010 lopulla antamassa periaatepäätöksessä ”Yhteiskunnan kokonaisturvallisuudesta” (YTS 2010).

Periaatepäätös huomio uudet turvallisuusuhat, joihin myös kyberuhat kuuluvat. Kyberuhka voi pahimmillaan vaikuttaa laaja-alaisesti elintärkeisiin toimintoihimme. Sähköisiin palveluihin ja tietoverkkoihin kohdistuneet hyökkäykset muodostavat merkittävän kyberuhkan.

Konkreettisesta ja kasvavasta kyberuhkasta johtuen kansallinen kykymme muodostaa ja pitää yllä kokonaisvaltaista tilannekuvaa yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen kyberturvallisuudesta ja ohjata toimintaa poikkeustilanteissa vaatii kehittämistä. Tähän osa-alueeseen yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden kehittämisessä tuo vastauksen vuoden 2012 lopussa valmistuva ensimmäinen kansallinen kyberturvallisuusstrategia. Valmisteluvastuu on Turvallisuus- ja puolustusasiain komitealla (TPAK).

Lue lisää aiheesta: Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

 Kyberturvallisuus MNE7 esite (6.16 MB)

Turvallisuus- ja puolustusasiain komitea on myöntänyt vuoden 2011 Timanttitekopalkinnon Suomen Tokion suurlähetystölle. Palkinto jaettiin Suomen Erillisverkot Oy:n järjestämän VIRVE-päivän yhteydessä tiistaina 20.3.2012. Timanttitekopalkinto luovutetaan vuosittain esimerkilliselle toiminnalle, kehitystyölle tai innovaatiolle, jolla edistetään yhteiskunnan turvallisuutta.

Palkinnon myöntämisen perusteina arvioitiin muun muassa esitetyn tahon tai toiminnan merkitystä väestön, yhteiskunnan tai valtion turvallisuudelle sekä moninaista hyödynnettävyyttä poikkihallinnollisesti. Lisäksi arvioitiin toiminnan tai sen tulosten kustannustehokkuutta, monistettavuutta ja innovatiivisuutta.

Japanin maanjäristys, tsunami ja ydinvoimalaonnettomuus aiheuttivat vakavan ja pitkäkestoisen tilanteen, jonka yhteydessä Suomen Japanin suurlähetystö suoriutui tehtävistään esimerkillisesti. Suurlähetystö reagoi kriisiin nopeasti ja tehokkaasti. Kriisin hoito ja tiedottaminen järjestettiin esimerkillisesti. Lisäksi innovatiivinen sosiaalisen median hyödyntäminen paransi tiedon jakamista olennaisesti.

Palkinnon myöntää vuosittain Turvallisuus- ja puolustusasiain komitea ministeriöiden valmiuspäällikkökokouksen esityksestä. Komitea vastaa Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittisen aseman seurannasta sekä kokonaisturvallisuuden alaan kuuluvien asioiden yhteensovittamisen valmistelusta, toimien yhteiskunnan turvallisuuden strategisena suunnittelun ja seurannan toimielimenä.

Lisätietoa palkinnosta ja sen saajasta antavat Turvallisuus- ja puolustusasiain komitean yleissihteeri Vesa Valtonen, puh. (09) 160 88209 sekä Suomen Erillisverkot Oy:n viestintäjohtaja Satu Huhtela, puh. 0207 400 513.